Ilmiömäiset!

Oopperalaulaja Ville Rusanen on toisen polven laulaja, jonka julkista kuvaa kuopiolaisuus ja itäsuomalaisuus leimaavat. Hän tekee näyttävää uraa Suomessa ja ulkomailla ja itäsuomalaisia juuriaan Rusanen on pitänyt aina esillä. Hän esiintyy säännöllisesti sekä synnyinkaupungissaan Kuopiossa että Savonlinnassa Oopperajuhlilla, jossa hänen merkittävimpiä roolejaan ovat olleet Kullervo-oopperan nimirooli ja saman oopperan toinen päärooli Kimmo.

Helsingissä syntynyt Paola Suhonen on monilahjakas vaatesuunnittelija, taiteilija, muotoilija, yrittäjä sekä musiikin- ja elokuvantekijä. Hänet tunnetaan erityisesti Ivana Helsinki -vaatemerkistä, jonka hän perusti siskonsa Pirjo Suhosen kanssa vuonna 1998. Rakkaus Järvi-Suomeen on monelle syntynyt täällä vietetyistä lomista, rakkaiden sukulaisten luona. Näin on myös Suhosen kohdalla, sillä juuret ulottuvat isän puolelta Savonrantaan. Noissa maisemissa vietetyt lapsuuden kesät ja elämänasenne pilkahtavat  myös hänen taiteessaan. Innostus omia juuria kohtaan on iän myötä vain vahvistunut. Jo kahtena kesänä hän on rikastuttanut Savonlinnan kulttuuritarjontaa näyttelyillä, muotinäytöksillä, musiikkiesityksillä ja kesämyymälällä. 

Tämän ilmiön takana on painavat perusteet. Ensinnäkin metallimusiikki on ilmiömäistä. Toiseksi Suomessa on eniten hevaybändejä asukaslukuun nähden. Kolmanneksi Suomessa metalli on erityisesti karjalainen ilmiö, minkä todentavat Capital of Metal Lemi sekä samassa kisassa toisen sijan saanut Joensuu. Neljänneksi Kotiteollisuus on ilmiö Lappeenrannasta, ja vihdoin viidenneksi tulee bändin keulakuva, laulaja, kitaristi ja sanoittaja Jouni Hynynen, joka on ilmiömäinen sekä yksilönä että koko karjalaisen heavygenren edustajana. Rumba-lehti on luonnehtinut Hynystä suomalaisen rockin suorapuheisimmaksi rääväsuuksi, joka vannoo herkkyyden nimeen. Hynynen jatkaa Saimaalla seuranneiden Suomi-rokkareiden jalanjäljissä eli on sikälikin mitä suurimmassa määrin ilmiömäinen. Hän on kulttuurin monitoimimies ja omien sanojensa mukaan umpilappeenrantalainen, ilmiömäistä sekin. 

Erkki Liikanen on pitkäaikainen yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka sydäntä lähellä ovat Saimaa ja Järvi-Suomen tarina. Liikanen on kuvannut Järvi-Suomea yhdeksi Suomen valttikorteista maailmalla.

Liikasen mukaan Itä-Suomen maakuntien ei pidä kilpailla toisiaan vastaan, vaan löytää yhdistäviä tekijöitä. Kulttuuri ja kulttuuripääkaupunkistatuksen hakeminen Savonlinnalle on juuri tällainen yhdistävä tekijä. Liikanen olikin ensimmäisten joukossa antamassa tukensa statuksen hakemiselle Savonlinnaan vuodelle 2026 ja sen hyväksi tehtävälle itäsuomalaiselle yhteistyölle.

Liikasen laaja-alainen kulttuurin tuntemus ja ymmärrys yhdistettynä vankkumattomaan saimaalaisuuteen antavat itäsuomalaisille toimijoille juuri sen ilmiömäisen tuen, jota kulttuuripääkaupunkihaku tarvitseekin.

Anniina Aunola on kuopiolainen yhteisötaiteen pioneeri. Viimeisen vuosikymmenen ajan hän on keskittynyt taiteen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Aunola on toteuttanut yhteisötaideteoksia sekä osallistavan ja soveltavan taiteen projekteja muun muassa dementoituneiden vanhusten, erityisnuorisotyön ja lastensuojelun piirissä. Aunola on koulutukseltaan tanssitaiteen maisteri, mutta hänen työympäristöinään ovat tällä hetkellä mm. sairaalat, vankilat ja lastensuojeluyksiköt. Työllään Aunola on avannut ymmärrystä taiteen mahdollisuuksista yhteisöjen hyvinvoinnin lisäämisessä sekä rakentanut väyliä ja konkreettisa malleja kulttuurin tai taiteen hyödyntämiseen muilla yhteiskunnan alueilla. Anniina Aunola on taiteilijana toisten käytettävissä, hän välittää ja antaa mahdollisuuksia. Aunola on taitava ja luotettu mentori uransa alussa oleville tanssitaiteilijoille. Hän luo ympärilleen positiivista energiaa, asennetta ja yhteishenkeä yhtä lailla kuin antaa toimivia käytännön ratkaisuja.  

Lappeenrannan kaupunginorkesterin kapellimestari Vytautas Lukočius on kaudellaan lähentänyt kaupunginorkesteria Saimaan alueen yleisöön sekä nuorten ja koululaisten keskuuteen. Lukočius on nostanut yhteistyöprojektein Saimaa Sinfoniettan Saimaan alueen yhdeksi musiikin mielenkiintoisimmista ilmiöistä. 

Lukočius on suunnitellut pitkäjänteisesti ja työstänyt orkesterilleen muun ohella lähivuosina toteutuvia hankkeita sekä ulkomaan konserttikiertueita eri yhteistyötahojen kanssa. Hänen johdollaan orkesteri on vieraillut Pietarissa, Viipurissa ja kaksi kertaa Liettuassa sekä näkynyt Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen finaalissa laajalti kansainvälisesti. Lappeenrannan 110 -vuotiaan kaupunginorkesterin juhlavuonna julkaistaan uusi levytys Saimaa Seasons, jonka musiikki antaa viitteelliset puitteet Saimaan luonnon kauneuteen sekä jylhyyteen.

Lukočius on myös orkesterisovittajana ja pianistina yksi mielenkiintoisimmista ammattilaisista, ja oman kolmilapsisen perheensä lisäksi harrastuksessaan loistava luonnonmukaisen kotihunajan tuottaja sekä luontoarvojen puolestapuhuja.

Hannu Koistinen on suomalainen toisen polven kanteleenrakentaja ja yrittäjä, joka aloitti perehtymisen kanteleenrakennukseen jo 7-vuotiaana isänsä, kantelemestari Otto Koistisen johdolla.

Vuonna 1989 Hannu Koistinen perusti yrityksensä Koistinen Kantele. Hän on koko soitinrakentaja-uransa ajan upealla tavalla jatkanut karjalaista kanteleperinnettä isänsä jalanjäljissä, mutta samalla kehittänyt soitinta määrätietoisesti ja tinkimättömästi. Koistinen Kanteleen tinkimättömän kehitystyön ansiosta kantele on soittimena kehittynyt nykyaikaiseksi instrumentiksi ja kokonaiseksi soitinperheeksi, 5-kielisistä muskarikanteleista moderneimpaan sähkökanteleeseen saakka. Soittimia käyttävät tänä päivänä niin vasta-alkajat kuin huippuammattilaiset ja ne soivat uniikisti, ajassa. Koistisen kanteleet ovat käsite, Ilmiömäinen osa koko suomalaista kulttuuria!

Jussi Makkonen on lieksalaissyntyinen sellisti, joka omalla, karjalaiskarsimallaan ja upealla taiteilijuudellaan on tuonut klassisen musiikin, erityisesti Sibeliuksen tuotannon suurten konserttisalien ulkopuolelle, suuren yleisön saataville. Makkosen upea työ pohjoiskarjalaisen ja suomalaisen kulttuurin lähettiläänä on vienyt hänet lukuisille kiertueille niin maailmalle kuin Suomeenkin. Merkittävää on, että yli puoli miljoonaa koululaista päässyt kokemaan, kuulemaan ja näkemään klassista musiikkia Makkosen koululaiskonserttien kautta. Lukuisat levytykset, kirjaprojektit ja kiertueet pitävät tämän kulttuurilähettiläämme kiireisenä edelleen. Ilmiömäistä on, että monilla palkinnoilla aiemminkin palkittu Jussi on nyt palannut perheineen Pohjois-Karjalan Nurmekseen sekä avannut kulttuurikotinsa ovet myös yleisölle.

Tuuli Vainio on omalla positiivisella otteellaan ja aktiivisuudellaan luonut mikkeliläisen ilmiön, Facebookissa toimivan Miun vanha Mikkeli -ryhmän. Ryhmään on liittynyt tuhansia entisiä ja nykyisiä mikkeliläisiä. He kohtaavat ryhmässä ja jopa oikeassakin elämässä jakaen yhteisiä muistoja ja vanhoja valokuvia. Ryhmä yhdistää heitä, joita elämän polku on kuljettanut Mikkelistä eri puolille maata tai jopa maailmaa heihin, jotka asuvat paikkakunnalla tälläkin hetkellä.

Vainion perustama ryhmä on hyvä esimerkki nykypäivän yhteisöllisyydestä, jonka sosiaalinen media mahdollistaa. Ryhmä tarjoaa kanavan jakaa kokemuksia ja muistoja, tulla kuulluksi ja kuulla. Vainio on onnistunut pitämään ryhmässä yllä myönteistä henkeä ja ilmapiiriä, mitä tässä ajassa ja myös Saimaa-ilmiön hengessä kaivataan.

Kuopiolaissyntyinen kirjailija Sirpa Kähkönen on tuonut itäistä Suomea esiin muun muassa Kuopio-sarjassaan, jossa hän kuvaa historian kipeitä tapahtumia yksittäisten ihmisten kautta. Kähkönen tekee merkittävää työtä suomalaisten kirjailijoiden puolestapuhujana. Hän on Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja toiminut aiemmin myös kirjailijoiden sananvapausjärjestön, Suomen PENin puheenjohtajana. Moninkertaisesti palkittu kirjailija sai vuonna 2018 Åbo Akademin kunniatohtorin arvonimen tunnustuksena kirjallisesta työstään.

Nilsiäläinen kirjailija, toimittaja ja teatterintekijä Antti Heikkinen kuvaa teoksissaan maaseudun ihmisiä hersyvää Savon murretta käyttäen. Esiintyjänä ja puhujana Heikkinen on yleisönsä ottava humoristi, joka puhuu vakavaa asiaa ja tuo aina ylpeydellä savolaiset juurensa esiin. Romaaniensa lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa kolmen itäisen Suomen merkkimiehen, Juice Leskisen, Heikki Turusen ja Jaakko Tepon elämäkerrat.

Kirjailija Petter Sairanen on tottunut Saimaalla liikkuja. Kesällä hän kulkee kanootilla, talvella pyörällä, suksilla ja luistimilla. Usein eväät löytyvät myös luonnosta; hän on ahkera sienestäjä, marjastaja ja kalastaja. Retkellä saattaa vierähtää pidempikin aika, sillä Saimaa ehtymätön riemun lähde, jonka maailmaan Sairanen on kasvanut pienestä pitäen. Kirjailijan sanoin: ”Luonto on yhtä mysteeriä, samoin ihmisen elämä, joten se on aika hauskaa.”

Saimaa on tullut valokuvaaja Mikko Nikkiselle tutuksi jo lapsena. Nikkinen on Saimaan mies eli saimaalainen, jolle järviluonto ja järvielämäntapa ovat osa minuutta sekä jokapäiväinen ilo ympäri vuoden. Nikkisen Saimaa-kuvat kertovat pienten hetkien onnesta. Nikkinen työskentelee kuva- ja videosisältöjen parissa sekä on toteuttanut Saimaa-teemaisia kirjoja. Nikkinen toteaa että, kun on kerran Saimaa-junaan hypännyt, siitä ei halua pois, koska Saimaalla on tilaa erilaisille tuntemuksille ja sen opetteleminen on elämänmittainen matka.

Saimaalla purjehtimisen aloittanut Vili Kaijansinkko on vesillä liikkumisen ammattilainen. Hän toimii Suomen Purjehdus ja Veneily Ry:n valmennuspäällikkönä. Kaijansinkon oma urheilu-ura on vienyt hänet toistuvasti palkintopallille: menestystä on purjehduksessa sekä kotimaasta että kansainvälisiltä vesiltä. Vili Kaijansinkon myötä ilmiömäisten joukkoon nousevat Saimaan lukuisat veneilyseurat, jotka nostavat esille veneilytaitoja ja tukevat veneilyharrastusta.